no matter what part of a title

Jep, en keksinyt otsikkoa. Koska tähän postaukseen on tulossa paljon kaikenlaista kivaa, kuvia siis, niin otsikkokin osaa olla yhtä epämääräinen. Olen tässä suunnitellut kirjoittavani parista "vakavammasta" tai oikeastaan mieltä askarruttavasta asiasta mutta en ole saanut niitä tarpeeksi hyvin kirjoitettua, vaan ne lähinnä kuulostavat päässä hyvältä, mutten saa niitä sitten ilmaistua tekstinä. Sain myös haasteen toiseen blogiini, mutta koska se on enemmän henk.kohtaisempi, ei niin hevosiin liittyvä haaste, teen sen tänne. Lisäksi toinen haaste tulossa jonka aijon laittaa etiä päin, sitä odotellessa ;)

Aloitetaan vaikkapa ihan siitä että en ole oikeastaan tänne paljon itsestäni kirjoittanut. Ajattelin jossain vaiheessa kirjoittaa ihan postauksen minusta itsestä, siitä millainen olen, harrastan jnejne. Mutta nyt haluan kuitenkin tuoda julki sen miten pukeudun. En kulje muodin mukana, niinkuin joku huomaa. Pukeudun vaatteisiin jotka mielestäni näyttävät päälläni hyvältä (tai edes jotenkuten ookoolta) ja ovat tarkoitukseen sopivat. Ostan ja saan vaatteita paljon, joten vanhatkin vaatteet keksin yleensä käyttöä. Esimerkiksi ylläolevassa kuvassa oleva pitkähihainen. Mielettömän kiva, musta paita, jonka yhdistin sähkönsiniseen pitkään toppiin, legginseihin ja vyöhön. Kiva kokonaisuus ja oikein sopiva kouluun, missä saan nopeasti työvaatteet heitettyä päälle. Kehtaa kaupungillä liikkua ja sillain. Eli yhdistelen paljon erilaisia kokonaisuuksia ja materiaaleja, uutta ja vanhaa. Ja tämän hetken hiustyylinä on pahasti jämähtänyt tuo saparo/letti kampaus, ei mahda mitään että töissä se on käytännöllisin! 

Sitten laitetaan seuraavaksi käsittelyyn vaikka se että mitä tämä blogi on. Pääasiassa siis jonkinnäköinen lifestyle/pohdinta/valokuvausblogi. En ole määritellyt tätä mitenkään, vaan kirjoitan tänne sitä mitä päähäni pälkähtää. Valokuvausta haluaisin harrastaa enempi, yritän jossain vaiheessa saada kaverit mukaan ja lähteä ihan vain kuvailemaan johonkin keväällä / kesällä. Olisi kiva saada "malleja" ja samalla harjottaa taitoaan! Saapi nähdä, kesällä sitten ehkä enemmän niitä valokuvia, muistakin kun minusta. ;)

Mutta sitten siihen pääasiaan, meinaan ostoksiin! Shoppailin taas palkkaani, joten nyt on sitten taas pikkuisen tiukilla meno.. No jokatapauksessa. Ostin siis nelly.comista itselle pari näpsäkkää mekkoa, joista toinen (tuo keltainen) oli minulle mielettömän hyvä ja sopi loistavasti. Musta jäi liian lyhyeksi (itsellä piiitkä selkä mikä tekee välillä hankalaksi tämän), mutta se oli taas äidilleni (!!) aivan loistava! Ja se aikookin ostaa sen minulta ja laittaa sen juhliin, huikeeta! Äiti näyttää aivan mallilta se päällään ja olen jopa hieman kateellinen ;) Lisäksi käytiin sitten hieman kenkäostoksilla. Olin kaverin kanssa käynyt edellisenä päivänä kiertelemässä kenkäkaupassa ja näin siellä MIELETTÖMÄN hienot saappaat. Niinpä sitten kävin ostamassa ne. Aivan ihanat ovat! Innolla odotan koska pääsen näitä käyttämään - 31. Maaliskuuta, tule jo! Lisäksi laitoin kuvan vielä tämän hetken lempparikorviksista, molemmat sain synttärilahjaksi ja rakastan niitä! 

Mutta enempiä selittämättä, tässä vielä nämä kuvat ostoksista. Keltainen mekko on päällä paremman näköinen ja saappaat on pituudeltaan polveen asti, kuvassa vaikea hahmottaa ;)

sweeeeet HELLO KITTY

Tyyli nimetty "sweet hello kittyksi", sillä toisen saparon lenkissä on söpö hello kitty.

Söpöä!

i wonder today

© http://weheartit.com

I'm so booring, yeah?

Fiilisten tasapainoittajaksi

Sormen tarina - parantuu, ehkä ei

Hehehehe, mun postausideat on mitä on, nyt kuitenkin päätin toteuttaa tarinan Sormesta, joka todellakin on vaivannut elämääni jo kolmen viikon ajan. Kaikki tapahtui kolme viikkoa taaksepäin perjantaina. Alla kuitenkin siitä enemmän. Tekstiä tuottaessa taustalla soiva musiikki, joten ei, tämä ei voi olla mitenkään selvää tekstiä.

Tarina alkaa perjantaista 27. Tammikuuta. Kello on silloin noin kaksi, hieman ennen. Olin lähdössä töihin kolmeksi, äiti puoli kolmeksi. Huusin äitiä syömään, otin lasivuuan jääkaapista ja kun korjasin vuuan asentoa käsissä, alaosa tipahti. En tiedä miten onnistuin siinä, mutta samalla kun laitoin vuuan yläosaa tasolle, huomasin että vasemman käden nimettömässä on syvä vekki (toinen puoli vekistä noussut n. sentin puoltoista irti). Samassa tungin käden äitin naamaan, sanoin että en halua nähdä, koska menen ihan shokkiin. Se ei sattunut, mutta verta tuli helvetisti. Niinpä soitettiin molempien töihin ja lähdettiin samantien ensiapuun.

Ensiavussa sitten istuttiin parikymmentä minuuttia ja sitten sairaanhoitaja pyysi sinne pikkuoperaatiohuoneeseen. Hyppäsin sitten sängylle ja koska olin jo hieman rauhottunut vilkuilin sillon tällön haavaa (mikä oli muuten mielettömän ruma..). Hoitaja sitten putsasi sen ja lääkäri kun saapui niin otettiin tikkausvälineet ja tsadam, siinä sitten alettiin puuduttamaan ja laittamaan tikkejä. Puudutus ei ollut ehtinyt kahden ensimmäisen tikin aikana kunnolla vaikuttamaan, sillä se sattui helvetisti, mutta viimeinen tikki ei tuntunut missään. Päälle joku laastarin tapainen lappu ja sitten vain buranareseptin kanssa apteekkiin ja töihin sairaslomatodistus.

Siinä se sitten möllötti ja särki. Ja vitutti. Mitään en voinut tehdä, söin buranaa ja istuin. Kirjoittaminen oli tuskaa, talliin ei voinut mennä, ratsastamisesta ei puhettaka. Olin jo valmis peruun synttärit tän shaiban takii.. Viikko meni ja sittne oli tikkien poisto. Perjantaina otettiin kuitenkin vaan kaksi tikkiä pois, maanantaina viimeinen. Mutta holjaa oli se että koko haava oli edelleen ihan auki. Menin maanantaina vielä uudestaan lääkäriin, tällä kertaa yksityiselle ja siellä sitten annettiin aika seuraavalle. Tiistaina kävin siis taas lääkärissä missä se teipattiin ja sanottiin että katsotaan taas viikko.

Viikon sitten odotin ja sitten taas menin lääkäriin. Haava edelleen auki. Teipillä olin sitä pakko kiinnittänyt ja sillain ihan siisti. Lääkäri vain totesi: "Pitää vain odottaa". Toipumisaika 3-6 KUUKAUTTA! Ei tsiisus sanon minä.. Kaiken lisäksi tuo on vielä ruma ja siinä on pakko pitää jotain suojaa sillä se on kuitenkin vielä ihan haava haava.. Huoh.

Joten tässä tarina sormesta. siitä että tuleeko se kuntoon.. ei tiedetä. Ehkä tulee ehkä ei.. 

new me - creepy?

Photo one: Senni täytti 20! Mielettömän kivat pirskeet, kiitos kaikille jotka oli messissä, I ♥! Messeet oli siis bileet, vaikka olin hieman ennakkoluulonen. Teemana punainen niinkuin varmaan meitsin vaatteista näkee.

Photo two: CREEPY? HELL YEAH! todellakin odotetut lasit saapuneet ja tämän päivän lääkärinkäynti sitten sanoiikin että "tso tso, ilman laseja ei asiaa tielle". camoon! Meitsi ja lasit? ei tuu kesää..

Photo three: Uusi tugga, joka tietty näkyy muissakin kuvissa. Lisäksi ihanat uudet korvikset jotka sain synttärilahjaksi (ihan Ruotsalaiset, wouh!). Perussettiä, punaisessa tullaan takuulla pysymään vielä tovi jos toinen.

Tänään.. ei erikoisia. Lähinnä painin itsetuntoni kanssa ja kierin itsesäälissä. Eli perus torstai? Ehkä joskus oppii itseäänkin arvostaan, toivon mukaan!