Kun on kaunis olo, on helppo hymyillä..

Koulut ohi, elämä edessä!

Unien tulkintaa?

Olen tässä kovasti pohtinyt pitäisikö enemmänkin alkaa tulkitsemaan uniaan. Yleensä näen naurettavia unia tai en muista mitä olen nähnyt. Viime yön uni oli taas jotenkin niin toden tuntuinen ja edelleen on sellainen olo että olisi unessa kiinni.

Unessa olin töissä kaupassa. Kauppa ei ollut tuttu ennestään, en ollut siis ikinä ollut tuollaisessa kaupassa. Työvaatteet olivat kuitenkin samat, mitä itse käytän töissä. Olin kassalla, kunnes hyllystä tippui jotain ja menin nostamaan sen. Samassa paikassa oli myös kaksi työkaveriani, joita en tunne, eli eivät olleet tuttuja. Kun olin nostamassa tipunnutta tavaraa, vireeni saapui kaksi pitkää miestä. Ensin ne puhuivat jotain ja vastasin ystävällisesti. Työkaveri oli siirtynyt kassalle palvelemaan asiakasta. 

Totesin miehille että nyt minun pitää jatkaa töitäni, jolloin toinen hymyili ivallisesti ja sanoi että minä en mene minnekkään. Siinä vaiheessa unessa minulla kävi mielessä jonkinlainen kiristystilanne. Samassa mies otti minua kädestä kiinni, otti aseen ja ampui työkaverini. Minua hän ei ampunut. Samalla kauppaan saapui pitkä polkkatukkainen blondi vihreässä takissa. He ryöstivät kaupasta rahaa ja arpoja. Jossain vaiheessa pääsin irti miehen otteesta samalla kun miehet lähtivät kaupasta, blondi jäi kuitenkin vielä ja ampui toisen työkaverini. Tässä vaiheessa heräsin ensimmäisen kerran.

Nukahdin kuitenkin nopeasti ja sama uni jatkui. Olin tuulikaapissa, mutta tuulikaapin ovi oli enemmän normaalin oven mallinen, eli sain sen lukkoon siltä puolelta missä itse olin ja sitä ei saanut avattua toiselta puolelta. Lisäksi siitä ei nähnyt läpi. Joku kuitenkin huusi toiselta puolelta että ovi pitää avata, hän tarvitsee apua. Olin tässä vaiheessa soittanut hätäkeskukseen, mutta puhelu oli jäänyt kesken. Avasin oven luullen että siellä oli työkaverini, mutta oven takana olikin tämä pitkä blondi. Saman tien kun sain lukon auki, blondi avasi oven kunnolla ja ampui minua. Perään totesi miesten olevan raukkiksia kun oli jättänyt minut ampumatta. Luoti osu oikean solisluun alapuolelle, lähelle keuhkoja ja sydäntä. Hätkähdin toisen kerran hereille, mutten ehtinyt tajuta heräämistäni kun nukahdin jo uudelleen.

Uudessa pätkässä olin yksin tuulikaapissa puoli-istuvassa asennossa ja pitelin kättä haavan päällä. En uskaltanut liikuttaa kättäni ja kipu oli järjetön, kuumottava. Minua pyörrytti ja oksetti, mutta nousin ylös ja lähtin kävelemään pihalle. Pääsin jonkun 300 metriä kun ambulanssi tuli vastaan ja kääntyi kaupalle. Käännyin ympäri lähteäkseni ambulanssia kohti, mutta tässä vaiheessa tipahdin polvilleni ja heräsin. 

Herätessäni juuri siihen kohtaan missä unessa oli ammuttu oli järjetön, vihlova kipu ja tuntui etten saanut kunnolla henkeä. Ja oikeastaan edelleen tuntuu samalta, enää kipu ei ole niin järjetön, mutta kuitenkin ihan kun joku olisi joskus lyönyt siihen kovaa ja vieläkin tuntuu että happi kulkisi vain toisen keuhkon kautta. 

Pelottavinta tässäkin unessa lienee se mitä tunsin hereillä ollessani. Joskus kun esimerkiksi jalka puutuu unessa ja herää, huomaa nukkuneensa huonosti. Kuitenkaan en ole mitänkään lyönyt itseäni tuohon kohtaan ja en löydä tälle mitään järkevää selitystä. Poikkeaa uni muutenkin niin paljon normaaleista unista mitä näen, että piti oikein pysähtyä sitä miettimään. Ja edelleen koko uni on piirtynyt verkkokalvoilleni ja muistan oikeastaan jokaisen yksityiskohdan.

Unen tunnelma oli tavallaan ahdistava, mutta toisaalta olin tilanteessa levollinen. Hymyilin ryöstäjille heidän poistuessaan ja kiitin samalla tavalla kun normaalia asiakasta. Olin sen ajan mitä he olivat kaupassa rauhallinen, vaikka he olivat ampuneet ja yhden työtoverin. Tuntui että olin vasta ensimmäisen kerran tuulikaapissa paniikissa ja sen jälkeen kun minua oli ammuttu, ajattelin vain enemmän sitä etten vielä halua kuolla. Eli kerrassaan hämmentävä uni..

Spuukia! Osaako joku tulkita unia?

Kuka täällä ei ole feikki?

Verum et fictum esse mundum, qui non fictus