sunnuntai 16. tammikuuta 2011

#6 Ahdistus

Ahdistus, mitä se edes on, oikeasti? Kaikki sitä miettiköön. Joskus oikeeasti mietin mitä haluan elämältäni. Haluan rakkautta ja hellyyttä, silti olen paska ja en osaa sitä takaisin antaa. Ja lopulta itken ja ahdistun. Ja ketään ei voi sitä ymmärtää, muuta kuin ihminen joka on sen itse kokenut. Se on tunne, jolloin ei saa henkeä, jolloin ei pysty vain olemaan. Sillon  pitää olla tehdä ja pystyä

Mutta kun ei pysty

Että niin, ahdistunut mieli, ahdistunut ruumis, ahdistunut koko helvetin suuri ilminen, joka kokee tällä hetkellä olevansa oikein avuton..

Tekis mieli itkee, vaikka viikonloppu olikin yhden erittäin tärkeän ihmisen kanssa erittäin tärkeä viikonloppu, jota en takuulla ikinä unohda, kiitos!

Oot mun kumppani, teen mitä vaan sun takii
ja mä oon täs näin sua varten vaan
Varjelen niinku aarretta
Miks aika juoksee ku ollaan kahdestaan
tiedetään, et se on arkee vaan
Kuka sanoo, et sen pitäis olla ankeeta
Nää riidat vois feidata pois eest
ollaan mielummin onnellisii ku oikees
Sun ei tarvi ikin pelätä mun ees
sä oot vahvin ihminen ketä mä tunnen


Leikin rokkityttöö, tack satu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti