#7 Ahdistus vol2

Tosiaan, tänään se taas iski. Ahdistus. En tiedä mitä teen menen ja olen vain tekemättä mitään. Olin tänään puhuttelussa. Ja sitten päätin mennä kuraattorille. Onhan sitä jollekin juttelemista mietitty tässä puolisen vuotta. Ja ei mun tarvinnu sanoo ku en mää yleensä puhu kenellekään ja sit tuli jo kyyneleitä. Ihme tunteen purkaus.. Ei tarvinnu ku sanoo äiti ni aloin itkeen, ei tarvinnu ku sanoo Mika, aloin itkeen, Satu, aloin itkeen, Sami aloin itkeen..

Ja sen johdosta alko sitten särkeen pää ja koko loppu päivän väsytti. Ja ei, ei auttanut edes. Vaikka luulis edes helpottavan, silti oon ihan samassa lukossa vaikka istuin kaks tuntia pienessä kopissa ja itkin. Aina ei voi voittaa..

muiden kanssa en halua
mä sopia en yhteen enkä riitoja
ja kirjoitan vieraskirjoihin lauseita
vain sinusta
milloin saan piilottaa sinut muilta

jäädään kahdestaan ensi kevääseen
autoon ruostuvaan, tyhjään risteykseen
lumeen peittyvään, onneen pimeään