Ajattelin nyt ottaa ihan tälläisen yölöpinän tällä kertaa, koska olen jo pitkään miettinyt elämääni, sen tarkoitusta ja perimmäistä ideaa. Miksi opiskella? Olen nyt töissä ja tiedän että puolen vuoden päästä olen jo ns. vakikalustoa - tälläkin hetkellä vakkarisopimus, mutta harjoittelija palkka koska ei aikaisempaa työkokemusta alalta - ja siksi kokoajan mietinkin: Miksi käydä koulua?
Tiedän ja tiedostan hyvin sen miksi kouluttaudun. Saan ammatin, minulla on johonkin koulutus ja mahdollisuus jossain vaiheessa elämääni edes hakea jollekin jatkokoulutus paikkaan. Ammatti ei ole välttämättä ikinä se mihin opiskelen, saatan vaikka lopulta olla farmaseutti tai kosmetologi. Mistä minä sen tiedän! Mutta idea on siinä, että kun on se jokin ammatti, on varmempaa tulevaisuus (näinkö?).
Elämäni on erittäin hektistä ja kiireistä. Tälläkin hetkellä olen kipeä. Niinkuin tänä talvena olen taas usein ollut. Tuntuu etten ole yhtäkään viikkoa kokonaan koulussa! Tämä ärsyttää ja ketuttaa ja muut saavat sen vaikutuksen että lintsaan tai olen laiska. Ehei. Olen vain kipeä. Töihin kuitenkin menen vaikka puolikuntoisena. No, ymmärrättekö miksi? Koulussa sitä ei tupata ymmärtämään, että töissä ollessa saan RAHAA. Ja minunkin suhteessani raha ratkaisee, valitettavasti.
Ja siitä rahasta kun päästään taas töihin, tulee pieni ongelma. En nyt ala työpaikan henkilökohtaisia ongelmia tähän pilkun tarkasti kertomaan, mutta voin pari muuttuvaa tekijää mainita, joka laittaa harkitsemaan, onko oman terveyden uhalla leikkiminen enää mukavaa. Ensinnäkin töissä vaihtui pomo. Ei, en valita, vaikka sanon että aikaisempi oli aivan ihana persoona ja tekisin mitä tahansa saadakseni hänet takaisin. Uskomattoman kannustava ja ihana pomo! Nykyinen on.. Ihan reilun ja mukavan oloinen, en puutu siihen enempää, koska en ole tutustunut. Muuttuvat tekijät ovat isompia (voiko pomon muutosta isompaa olla, kyllä!). Meinaan työvuorot. Meidän kaupan puolelta (S-market muuttuu ABC marketiksi ensi viikolla) loppuvat kokonaan yövuorot ja olen pääsääntöisesti tehnyt pelkästään niitä. Nyt viimeinen vuoro viikolla alkaa klo 14 ja olen koulussa, joten en pysty tekemään moista kun kahtena päivänä! Siihen lisätään vielä viikonlopun lyhyet vuorot ja TSUP! Tunteja listassa 28. Sillain WOW, olen tottunut 35 h / vk ja yhtäkkiä tipahtaa miltein 10 tuntia pois. Uskokaa vain kuinka se tuntuu muutenkin näin olemattomassa palkassa..
 |
| Minä ja rakas työpaita (ehkä koon pari liian iso :D) |
Ylläolevassa kuvassa siis ihana työpaitani, housut jotain niin kammottavaa lökäpöksykamaa että hyrr.. Jään silti kaipaamaan moisia vaatteita, ihanat väreiltään! Kuvassa näkyy muuten myös joululahjani jonka ostin itselleni, nuo super ihanat saappaat!
Okei, sitten takaisin asiaan. Onhan se niin että periaatteessa helpottaahan tämä tekemisiäni. Mutta samalla rajoittaa säästöhankettani ja elämääni. Niinkuin sanoin tässä perheessä saa elää niiiin hektisesti ja olla valmiina antamaan satasia tassuille. Eikä raha ratkaise, mutta tiedän että kohta olen jossain hesen pihvin kääntö vuorossa, hei NOT FOR ME! Menin kauppaan töihin ja mielestäni olisi kiva siellä myös pysyä. Ratkaisuja? Uusi työpaikka? Kyllä, olen harkinnut. Ongelma niissäkin aukioloaika. Mutta se että olisin jossain kaupassa samasta ajasta (14-22 esimerkiksi), saisin paremmat lisät kuin apsilta. Mutta kuka haluaa ottaa opiskelijan töihin? Tiedän että olen "vaikea" työntekijä kouluni tähden, mutta pakko yrittää saada opiskelut loppuun ilman että taas lopetan. Nyt pitää myös jotain saada päätettyä. Niin kuin koulukaveri totesi: "Olisipa nyt kolmannella vuodella".
Entä mitäpä tuosta minusta? Nyt on käsitelty kutakuinkin koulua ja töitä. Sitähän minä olen. Minä olen minä, täynnä koulua ja töitä. Vapaa-ajalla ja sairaslomalla olen ratsastusta. Lomalla olen liikuntaa ja ratsastusta. Aika surkeaa. Joskus tuntuu että haluaisin hypätä pois tästä elämästä, koko ruumiista ja aloittaa alusta. Uudelleen ja viisaampana. Esimerkiksi jos olisi joskus käynyt lukion, en olisi tässä. Mutta tuskin olisin tuollakaan töissä. Saisin aikaan monta jos-kysymystä. Onko se sen arvoista? Jossitella sitä mitä ehkä olisi tapahtunut, tai sit ei? Saan tällä hetkellä vain päänsärkyä moisesta jossittelusta. Ehkä seuraavalla kerralla, ennen kuin teen tai sanon mitään, kysyn itseltäni: "Jos kuitenkin..". Ja sitten annan vasta lopullisen päätökseni.
Vesimies - 5. Tammikuuta 2012
"Ympäristössäsi tapahtuu epämieluisia muutoksia.
Sinun on hyväksyttävä ne ja valmistauduttava
tahtojen taistoon muiden kanssa.
Saatat voittaa jonkin kiistan."
